Pellon

Maitokartano

100 lypsylehmää – 9 vuotta – 13 miljoonaa kiloa Pellon mattoruokinnalla – ilman häiriöitä

Reisjärvellä toimiva navettayhtiö Maitokartano viettää syksyllä pihattonavetan 9-vuotissyntymäpäiviä. Omistajat Janne Paananen ja Markku Kiljala kertovat innostuneina pihaton arjesta ja myös tulevista suunnitelmistaan. ”Yksi asia on varma. Teimme oikein, kun aikanaan automatisoimme ruokinnan, mutta lypsytyön päätimme tehdä lypsyasemalla.” näin molemmat vastaavat epäröimättä. ”Jokainen seosrehukilo kuluneen yhdeksän vuoden aikana on jaettu luotettavasti Pellon mattoruokkijalla. Talikkoa tai kuormaajaa ei ole tarvittu apuna. Laitteet ja huolto ovat toimineet kiitettävästi.”

 

Tilalla työtehtävät on muutoinkin jaettu varsin ennakkoluulottomasti. Koulukaverusten yhteisnavetan lisäksi kuusi karjatilaa (yhteensä 600 ha peltoa) ovat muodostaneet osuuskunta Koneasema Futuren. Peltokoneisiin ei ole tarvinnut yhdenkään tilan siten liiaksi sitoa pääomia. Navetan ruokinnassa rehukeskuksen täyttöpöydät vastaanottavat 70 hehtaarin tarkkuussilputut säilörehut sekä 3540 hehtaarin murskeviljaseoksen. Viljaseos koostuu 50 % ohrasta, 30 % kaurasta ja 20 % vehnästä. Lisäksi seokseen lisätään lämpökäsiteltyä rypsiä ja glyserolia.

 

Seos tehdään TMR Mixer -kelasekoittimella 89 annosta vuorokaudessa neljällä eri reseptillä. Korkeatuottoisille lypsäville on oma energiapitoinen seos, jonka jakoajat ovat klo 6.15, klo 11.00 ja klo 16.00. Muiden lypsävien rehut jaetaan aamuin illoin samoin kuin umpilehmien ryhmän ja nuorkarjan seokset. Ennen syksyä 2006 testikäytössä oli traktorikäyttöinen apevaunu, jonka kanssa oli tehtävä 46 tonnin perusseos ja turhaa traktorityötä n. 700 h vuodessa.

 

Käyttökokemukset Pellon ruokinta-automaatiosta ovat erittäin positiiviset. Sähkönkulutus 3 kW:n sekoittajalla, jossa on täyttöpöytiä ja mattoruokkija, on todella alhainen. Erillistä kulutusmittaria ei ole, mutta laskennallinen kulutus on käyttötietojen perusteella noin 40 kWh vuorokaudessa eli alle 5 euroa! Tilalla olevan SAC-kalanruotolypsyaseman vuosihuollon yhteydessä myös ruokintalaitteet huolletaan. ”Alatalon Markku on kahdesti vaihtanut auran vaijerin 9 vuoden aikana ja kerran matto repesi hieman aiheuttaen häiriötä. Saimme sen jatkettua alligaattoriliitoksella ruokintakertojen välissä ja talikkohommiin ei tarvinnut ryhtyä. Keskimäärin kerran vuoteen tulee jokin muu hälytys kuin komponentin loppuminen. Hälytysten kanssa kyllä pärjää.” kertovat Janne ja Markku tyytyväisinä. Feedline-rehujärjestelmän huollon kokonaiskustannus on jäänyt alle 1000 euron vuodessa, vaikka käyttötunteja on tullut huomattavasti keskivertotilan traktorityötunteja enemmän.

 

Tilan kokonaistyömäärä on kahdelle hengelle noin 6­6,5 tuntia päivässä. Lypsyssä on mukana pitkäaikainen karjanhoitaja oman kylän mies entinen lomittaja. Toisiinsa luottaminen tekee työstä mukavaa. Työntekijän avulla myös omistajille vuorollaan tulee vapaapäiviä harrastuksiin ja luottamustehtäviin.

 

Nyt tuotantoa laajennetaan hallitusti siirtämällä nuorkarja lähitilalle remontoitavaan hiehokasvattamoon. Sen seosrehu tehdään tilan rehukeskuksessa ja siirtovaunulla jaetaan rehu noin kolmen kilometrin päässä olevalle navetalle.

Sulje sivuvalikko