Pellon

Tavoitteellista ruokinnan tehostamista Lapinlahdella

Ruokinnan tehostaminen oli Lapinlahdella maitotilaa isännöivän Juho Sonnisen tavoitteena, kun hän päätti siirtyä automaattiruokintaan. Tehostamisella Sonninen tarkoittaa kolmea asiaa: tehokkaampaa ajankäyttöä, tehokkaampaa rehujen hyväksikäyttöä ja tehokkaampaa energiankäyttöä.
Juho Sonninen on nuoren polven maitoyrittäjä, jolla on analyyttinen ote tuotannon kehittämiseen. Sonnisella on reilun viidenkymmenen lypsylehmän ja nuorkarjan pihatto, joka on valmistunut 2010. Pihaton valmistumisen jälkeen Sonninen valmisti seosrehun vaunulla ja hoiti jakamisen pienkuormaimella. Ruokinnan automatisointi päätettiin toteuttaa 2017. Automaattiruokinnan osalta vaihtoehtoina olivat TMR sukkulaan tai kiinteään sekoittimeen ja mattoruokkijaan perustuvat ratkaisut, joista jälkimmäinen tuli valituksi lähinnä seoskomponenttien joustavuuden vuoksi. Laitteiston toimittajaksi valikoitui Pellon Group Oy.


Ruokintarutiinit

Sonnisella on käytössä seosrehuruokinta, jossa seoskomponentteina ovat esikuivattu säilörehu, murskevilja, rypsi sekä kivennäiset. Kaikki komponentit otetaan sekoittimeen automaattisesti. Sonnisen tilan ruokintatyörutiinit ovat seuraavat: Pellon Module DF 19,5 kuution täyttöpöytään lisätään rehua joka päivä tai jos pöytä lastataan kerralla täyteen riittää joka toinen päivä.  Murskevilja lastataan etukuormaimella Pellon Crimbox -annostelijaan 2-3 päivän välein. Rypsi annostellaan suoraan pystysiilosta spiraalilla ja kivennäiset Mineral Doser laitteella spiraalin avulla. Seosrehu valmistuu Pellon Cut Mix -sekoittimessa, jonka tilavuus on kahdeksan kuutiota. Käytössä on pääsääntöisesti tarkkuussilputtu säilörehu, joten sekoittimen pyörimisaika ennen väkirehujen ottoa on vain noin minuutti. Valmis seos jaetaan Pellon BF -mattoruokkijan avulla. Käyttäjä hallitsee kaikkia ruokintalaitteita yhdellä Pellon Graphics -päätteellä.
Lypsylehmät saavat kuusi kertaa päivässä oman seoksensa. Samaa seosta saa myös nuorkarja kahdesti päivässä. Ummessa ja kantavana olevat saavat oman seoksensa kahdesti päivässä.
Laitteiston valinnassa ja myöhemmin asennuksessa hyvänä apuna olivat Pellon Groupin piirtämät 3D mittakuvat, joiden avulla laitteiden paikat ja kiinnitykset suhteessa muuhun rakennukseen olivat etukäteen hallinnassa. Asennuksen ja käyttöönoton suorittivat Pellon huoltoyrittäjät Risto Liimatainen ja Toni Lukkarinen.


Asetettujen tavoitteiden täyttyminen

Ruokinta työ vie aikaa isännältä puolisen tuntia päivässä, mitä isäntä pitää varsin kohtuullisena. Työaikaa aiempaan verrattuna säästyy, koska jakaminen ei vaadi ihmistyötä. Sonnisen mukaan automaattiruokinnan osalta sähkölasku on noin 5 € per päivä sisältäen suuremman liittymän mukana kohonneen kuukausitaksan. Sähköliittymän sulakekokoa jouduttiin automaattiruokinnan yhteydessä kasvattamaan 35 ampeerista 60 ampeeriin. Seosrehuvaunutraktorin ja pienkuormaimen tankkaaminen on vastaavasti jäänyt pois. Automaattisen ruokinnan hyötynä Sonninen pitää myös sitä, että toista traktoria tai pienkuormaajaa ei tarvitse talvipakkasilla käynnistää.
Seosrehukomponenttien hyväksikäyttö on myös tehostunut. Tämä johtuu siitä, että komponentit otetaan seokseen hyvin tarkasti vaakojen ja reseptien ohjaamana sekä siitä, että nyt rehut voidaan hyödyntää eri ruokintaryhmille eläinten tarpeenmukaisessa suhteessa. Vaikuttaa siltä, että investoinnille asetetut tavoitteet ovat täyttyneet.
Sonninen on tyytyväinen usean ruokintakerran tuomiin muutoksiin. Useammin ja kerralla vähemmän jaettaessa ruokintakäytävän viereiset ritiläpalkit pysyvät puhtaampana, koska eläimet eivät vedä rehua pöydältä. Lisäksi aamuyölle klo 3.00:een lisätty ruokinta aktivoi lehmiä paitsi syömään, myös käymään robotilla lypsyssä aamuyön kapasiteettivapaina tunteina.
Ruokinnan edelleen tehostaminen on jo Juho Sonnisella ajatuksissa: ”Toisella täyttöpöydällä voitaisiin hyödyntää ravintoarvoltaan parempi nurmi kokonaan lypsylehmien ruokinnassa ja toisella täyttöpöydällä kuituisempi korsirehu ummessa oleville”


Sulje sivuvalikko