Pellon DataServicellä helpotusta karjan ruokintaan mennessä Tuula | helmi 2, 2026 Korkiamäen tila Etusivu|Pellon DataServicellä helpotusta karjan ruokintaan Pellon DataServicellä helpotusta karjan ruokintaan 2.2.2026 Juhani Korkiamäellä on ollut syksystä asti navetassaan käytössä Pellon Groupin uusi DataService -ruokinnan etähallintajärjestelmä, josta jo puolen vuoden kokemukset ovat olleet hyvät. Järjestelmä mahdollistaa hänelle ruokintalaitteiston reaaliaikaisen seurannan, etähallinnan ja ruokintahistorian analysoinnin, sekä säästää työtä. Juhani Korkiamäelle valmistui Ylistaron Asemanseudulle vuonna 2009 yhden robotin navetta, jota laajennettiin kahden robotin navetaksi vuonna 2010. Vuodesta 2014 hän oli osakkaana yhteisnavetassa vuoteen 2020, jolloin hän myi osuutensa ja keskittyi jälleen omaan maidontuotantoon. Nykyinen kokonaislehmämäärä on noin 120. Navetassa oli alkujaan erillisruokinta, mutta vuonna 2010 hän siirtyi aperuokintaan. Käytössä on edelleen alkuperäinen mattoruokkija, johon on tarvinnut uusia vain muutamia osia kuten aura ja yksi matto. ”Aperuokinnassa oli aluksi käytössä kiinteä viiden kuution apesekoitin ja kaksi täyttöpöytää, mutta vuonna 2023 vaihdoin sen 22 kuution kiinteään sekoittimeen. Täyttöpöydät poistin ja niiden sijaan nostan säilörehun sekoittimeen etukuormaimella, sillä se osoittautui nopeammaksi tavaksi”, hän kertaa. Uuden apesekoittimen tehoa ei kuitenkaan päästy aluksi hyödyntämään täysimittaisesti, sillä nelirivisessä navetassa on haastavaa saada tarpeeksi ruokintapaikkoja koko karjalle. Siitä johtuen lehmät eivät päässeet syömään silloin kuin ne halusivat. ”Tietyillä tila- ja karsinaratkaisuilla sain ongelman poistettua ja lisää ruokintatilaa.” Rehuja miksaamalla parhaaseen tuotokseen Korkiamäki tekee appeen aamuisin ja jakaa sen lypsylehmille kahdesti päivässä sillä periaatteella, että pöydällä on aina syötävää. Jämiä ei pöydälle jätetä, vaan ne siivotaan päivittäin. Joka toinen päivä hän tekee lisäksi muut appeet kuten umpi-, hieho- ja vasikka-appeet. Ruokintasuunnitelmien pohjaksi hän haluaa tietää tarkalleen, minkälaista rehua kasvukaudella kolmesta sadosta siiloihin saadaan. ”Esimerkiksi viime kesänä ykkössato oli hyvä, mutta seuraavat vähän heikompia. Miksaamalla niitä keskenään pyrin optimoimaan parhaan mahdollisen rehun, jolla päivämaito pysyisi tasaisesti mahdollisimman korkeana”, hän linjaa. Tulevana kesänä hänen tavoitteenaan on korjata 15 hehtaarin nurmiala noin viikkoa normaalia aikaisemmin todella väkevän rehun saamiseksi. Analyysien perusteella vuoden 2025 jäljellä oleva kakkossato vaatii sellaisen rehun kaverikseen, jotta ruokinta toimii halutulla tavalla. Ylistarolainen maidontuottaja Juhani Korkiamäki on käyttänyt PellonDataService -ruokinnan etähallintajärjestelmää syksystä lähtien. Hänen mukaansa etäkäyttö on yksi sen keskeinen ominaisuus, kun esimerkiksi appeen jakoaikaa pystyy muuttamaan traktoritöiden ohessa ilman käyntiä rehuladossa. Tämä tulee korostumaan etenkin peltotyösesonkien aikana. DataServicesta saatu monipuolista hyötyä Korkiamäki on tehnyt tiivistä yhteistyötä Pellon Groupin kanssa heti navetan rakentamisesta alkaen. Pellon uuden DataService -ruokinnan etähallintajärjestelmän hän otti käyttöön viime syksynä. Etähallintajärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia on mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti ruokintalaitteiden toimintaa joko tietokoneelta tai puhelimelta. Kaikkia asetuksia – kuten muokata ryhmätietoja tai seoksia – voi hallita etänä ilman ylimääräistä käyntiä rehuladossa. Sillä on merkitystä etenkin työsesonkien aikana. Lisäksi järjestelmä tallentaa ja analysoi rehuhistoriaa: mitä, milloin ja kenelle on ruokittu. Korkiamäki on huomannut jo tähän mennessä etähallintajärjestelmää käyttäessään, kuinka paljon se on helpottanut työtä ja tuonut siihen joustavuutta sekä kuinka monipuolista tietoa se antaa ruokinnasta. ”Ruokintahistoria on yksi järjestelmän tärkeä ominaisuus. Näen suoraan, mitä komponentteja on mennyt vaikka eilen tai koko kuukauden aikana, minkälaisia apesatseja on tehty ja mitä mihinkin karsinaan tai eläinryhmälle on jaettu.” ”Apetiedot ovat tärkeitä kirjauksia, kun meitäkin on kolme appeentekijää. Jos olen viikonlopun poissa, ei tarvitse alkaa muilta kyselemään, minkä kokoisia satseja olette tehneet. Se vapauttaa paljon”, Korkiamäki korostaa.hjelma tuo myös suoraa säästöä esimerkiksi silloin, kun maatalouskauppiaalla on vain päivän mittainen rypsirouhetarjous. Vaikka Korkiamäki olisi Kuusamon lumilla, hän voi tarkistaa heti rehuhistoriasta, paljonko rypsiä on kulunut, paljonko sitä siiloon mahtuu ja tilata heti tarjousrypsiä sen verran. Juhani Korkiamäen navetassa on edelleen alkuperäinen, vuonna 2009 käyttöönotettu mattoruokkija, jolla ruokitaan noin 120-päinen karja. Kun mattoruokkijan alla työskennellessä ei ollut riittävän valoisaa, ruokintamaton alle asennettiin led-valoketjut. Se lisää paitsi työturvallisuutta, myös lehmätkin tykkäävät valosta, ainakin rehunsyönti on valojen jälkeen lisääntynyt. Korkiamäen Pellon Feedline-ruokintajärjestelmää ohjataan omasta G-Pro2-ohjauskeskuksesta. Sitä täydentävää DataService -etähallintajärjestelmää voi hoitaa myös etänä vaikkapa älypuhelimella. Etäkäyttö iso hyöty esimerkiksi rehuntekoaikaan Reaaliaikaisuus on iso etu ruokinnassa, Korkiamäki havainnollistaa. ”Automaattiruokinnassa aamulla tehty valmis apesatsi on odottamassa ohjelmoitua jakoaikaa. Jos näen kamerasta, että satsin voisi jakaa aiemmin, jotta pöytä ei mene aivan tyhjäksi, pystyn nyt muuttamaan suoraan jakoaikaa etänä.” Varsinkin robotin viereisillä ruokintapaikoilla rehupöytä nuollaan ensimmäiseksi. Sinnekin voi ohjelmoida vaikka erillisen satsin. ”Näitä muutoksia varten ei tarvitse tulla tänne navetalle. Ruokinta-ajan muuttaminen tulee helpottamaan työntekoa huomattavasti etenkin peltotyösesonkeina kuten rehuntekoaikana, sillä teemme kaiken rehun pääosin omalla kalustolla, tai olinpa sitten missä vain.” Viikoittain Korkiamäki myös siivilöi ja pesee lannan sen jäljelle jäävän kuivamassan pitoisuuksien selvittämiseksi. Tiedot hän välittää ruokintasuunnittelijalle, jonka kanssa katsotaan yhdessä, onko ruokintasuunnitelmaan tarvetta tehdä muutoksia. ”Olen vähän hätäinen luonne ja tykkään tehdä muutokset heti, että seuraava ape olisi jo uuden suunnitelman mukainen. Tämän ohjelman ansiosta aperesepteihin tehdyt muutokset siirtyvät suoraan ohjelmaan”, hän havainnollistaa. Hän tarkkailee myös lehmien kuiva-ainesyöntiä mittaamalla rehujen kosteuksia. Tavoitteena onkin tulevaisuudessa tämän ohjelman avulla siirtyä käyttämään kuiva-aineruokintaa, eli merkitsemään reseptiin komponentit kuiva-ainekiloina ja tarkentamaan sitä kautta ruokintaa. Pellon DataService soveltuu vain Pellon Groupin omiin ruokintajärjestelmiin ja se on saatavissa niihin järjestelmiin, joissa on G-Pro2-ohjaustietokone. Ohjelmistopäivitys muistitikulta on helppo asentaa vartissa. Korkiamäen karja ruokitaan appeella, joka tehdään 22-kuutioisella kiinteällä apesekoittimella ja jaetaan mattoruokkijalla lehmänavetassa. Pellon Group Oy tarjoaa kokonaisratkaisuja maidon sekä sian- ja naudanlihan tuotantoon. Ratkaisumme parantavat tilan tuottavuutta ja eläinten hyvinvointia. Tutustu Pellon DataService -ruokinnanohjausjärjestelmään Tutustu Feedline e-Pro automaattiseen ruokintajärjestelmään Ota yhteyttä ja katsotaan teille toimivimmat ratkaisut! Teksti ja kuvat: Arto Takalampi
