Pellon Feedline palautti uskon automaattiruokintaan mennessä Myma | helmi 6, 2021 Rahikkalan tila Etusivu|Pellon Feedline palautti uskon automaattiruokintaan Pellon Feedline palautti uskon automaattiruokintaan 6.2.2021 Maidontuottaja Jorma Rahikkala päätti ensimmäisestä mattoruokkijasta saamiensa kokemusten perusteella vaihtaa menetelmää. Kun mattoruokkijaan perustuva automaattiruokinta osoittautui järkevimmäksi ruokintavaihtoehdoksi viime vuonna laajennetussa pihattonavetassa, usko automaattiruokintaan palasi: hän päätyi Pellon Feedline -ruokintajärjestelmään. Jorma ja Pirjetta Rahikkala rakensivat vuonna 2007 tilalleen Siikalatvan Kestilässä Pohjois-Pohjanmaalla pihattonavetan, jonne hankittiin mattoruokkijaan perustuva automaattinen ruokintajärjestelmä. Siinä repijällä varustettu täyttöpöytä purki paalirehun suoraan matolle. Nämä laitteet eivät kuitenkaan toimineet moitteetta. ”Purimme ja luovuimme pian koko järjestelmästä. Siirryimme erillisruokintaan, jossa säilörehu jaettiin pienkuormaajalla. Näin edettiin viime syksyyn asti, jolloin navetan laajennusosa valmistui”, Rahikkala kertaa Kun Jorma Rahikkala halusi automatisoida ruokinnan laajennetussa pihattonavetassa, rehun jakaminen mattokuljettimella osoittautui parhaaksi ratkaisuksi koko navettaan. Feedline vakuutti Vanhempaa pihattoa laajennettiin rakentamalla uusi osa jatkeeksi. Uudella puolella on poikimakarsinan lisäksi vain lehmäpaikkoja sekä kaksi lypsyrobottia. Vanhalle puolelle sijoitettiin loppulypsykauden lehmien lisäksi umpilehmät ja hiehoja sekä yksi lypsyrobotti. Halusin automatisoida ruokinnan ja mattoruokkija osoittautui käytännössä järkevimmäksi vaihtoehdoksi”, Rahikkala toteaa. Hän tutustui Pellon Feedlinen automaattiseen ruokintajärjestelmään mattoruokkijoineen ja kyseli kokemuksia siitä. Hän tiesi aiemman, erimerkkisen ruokkijansa perusteella perehtyä erityisesti niihin riskipaikkoihin, jotka eivät toimineet. ”Tulin vakuuttuneeksi, että Feedline on toimintavarma järjestelmä ja sen uskaltaa hankkia. Hankintaa puolsi vielä, että varaosapalvelut ja huolto ovat nopeasti saatavissa. Järjestelmä on toiminut viime syksystä lähtien, eikä mitään lastentauteja ole ilmennyt”, Rahikkala sanoo. Rahikkalan mukaan ennakoivalla huollolla eli puhdistamalla ja rasvaamalla paikkoja sekä pitämällä maton oikeassa kireydessä pystyy vaikuttamaan paljon ruokkijan toimintaan. Ruokintajärjestelmän käyttöliittymä on kylmässä rehuladossa. Jorma Rahikkala oli myönteisesti yllättänyt, että kosketusnäyttö pelaa 30 asteen pakkasellakin. Maidontuottaja Jorma Rahikkala on tyytyväinen automaattisen Pellon Feedline-ruokintajärjestelmän toimintaan. 25-kuutioinen Pellon CutMix -apesekoitin pudotettiin 60 senttiä lattiatasoa alempaan betonialtaaseen, millä saatiin kuormaustilaa sekoittimen yläpuolelle. Pohjasta suljettu kolakuljetin pitää rehuladon siistinä. Useita jakokertoja päivässä Laajennuksen yhteydessä tehtiin rehuladon viereen laakasiilot. Samalla säilörehun korjuuketju uusittiin hankkimalla naapuritilan kanssa yhteinen ajosilppuri, jolla korjattiin säilörehu ensi kerran viime kesänä. Rehulatoon sijoitetussa Pellon Feedline-automaattiruokintajärjestelmässä on 25-kuutioinen, kiinteä CutMix-pystyruuvisekoitin, nousukuljettimena toimiva Pellon CC800-ketjukolakuljetin sekä Pellon BF450-mattoruokkija. Apesekoitin pudotettiin rehuladossa 60 cm lattiatasosta madallettuun betonialtaaseen. Korkean sekoittimen yläpuolelle saatiin näin riittävästi tilaa, jotta säilörehu voidaan kuormata etukuormaimella helpommin sekoittimeen. Kivennäiset ja väkirehut tulevat spiraalilla omasta säiliöstään sekoittimeen. Rahikkalan mukaan kiinteän sekoittimen valintaa puolsi myös, että sen käytössä pärjää vain yhdellä traktorilla. Traktorikäyttöinen apevaunu olisi sitonut toisenkin koneen. Tällä hetkellä navetan lehmämäärä on 125, ja navetan täyttäminen jatkuu. Rahikkala arvioi, että ensi vuoden aikana navetta alkaa olla täydessä tuotannossa eli noin 180 lehmässä. ”Nykyiselle lehmämäärälle teemme satsin kerran päivässä, mutta tulevaisuudessa varmaan toisenkin. Automatiikka jakaa lypsylehmille rehun kuudesti päivässä, kun hiehoille ja umpilehmille tehtävä oma rehu jaetaan yhdellä kerralla joka toinen päivä”, hän sanoo. Feedlinen automatiikka jakaa lypsylehmien appeen kuusi kertaa vuorokaudessa eli lehmillä on koko ajan tuoretta rehua saatavilla. Maksimijakojen määrä on kahdeksan. Kerralla sekoittimessa voi tehdä reilun seitsemän tonnin erän ja maksimijakokertoja on käytännössä noin 12. Rahikkalan mukaan appeen valmistuksessa pystyy kuitenkin hyvin pelaamaan. Jos lypsylehmien apetta tarvitaan kymmenen tonnia, voi ensin tehdä kolmen tonnin satsin ja jakaa sen, ja sitten seitsemän tonnin annoksen valmiiksi seuraavia jakoja varten. Teksti ja kuvat: Viskurimedia
